Kivaa...

Kivaa, Salainen Neuleystävä 2006-kierros on alkanut. Sain eilen kuten varmaan suurin osa osallistujista neuleystäväni nimen ja osoitteen ja suunnittelu on täydessä käynnissä. Itse asiassa aloitin suunnittelun jo ennen kuin tiesin, minkälainen ystäväni on ja mikä häntä kiinnostaa, hätähousu kun tunnustan olevani. Onneksi pääsen toteuttamaan joitakin ideoita ystäväni ilahduttamiseksi.

Viikonloppu oli muuten aivan mahtava. Lauantaina käytiin appivanhempieni mökillä nurmikon leikkuussa ja saunomassa. Appivanhempieni mökkikesä on tämän vuoden osalta ollut todella vähäistä: mökki on saaressa ja apelleni asennettiin juhannukselta uusi polviproteesi, joten...Tänä viikonloppuna käytimme heitä nyt sitten ensimmäisen kerran leikkauksen jälkeen mökillä.
Äitinikin sairastaa joten tämä meidän elämä on viime aikoina ollut vähän sellaista "nurseerausta". Äidilläni todettiin kolmisen viikkoa sitten laskimotukos toisessa jalassa ja tilanne oli jonkin aikaa kriittinen. Nykyisin olen sitten työn lisäksi käynnyt hänellekin kaupassa, siivonnut, hoitanut asioita, toiminut kuskina jne... Tuntuu siltä että oma koti jää vähän heitteille, mutta...aika aikaa kutakin.

Sain kuitenkin tehtyä käsitöitä ihan kiitettävästi. Virkkasin Salomonin solmu-huivia ja kesäkassia vuorotellen ja molemmat ovat sanoisinko finaalissa. Nyt vain hankkimaan kassiin sankoja ja huivin reunaan helmiä. Pitäisikö käydä paikallisessa Tiimarissa... Mulla on vain se ongelma että yleensä sieltä lähtee mukaan niin paljon muutakin kivaa. Äiti pyysi tuomaan käsityölankaa. Se ei muuten ole mikään helppo tehtävä: aikoinaan hän on virkannut Mölnlycke virkkauslangasta koska ainoastaan se on hänen mielestään tarpeeksi napakkaa. Nyt pitäisi sitten verhoja varten löytää jotain vastaavaa. Aika tulee kuulema pitkäksi kun liikkua ei saa. Ihan ymmärrettäväähän se toki on...

Neulehoroskooppini

Uusin Ulla ja sen sivuilla oleva horoskooppi ilmoitti Kaksosille seuraavaa:

"Innostut helposti kaikesta uudesta ja viimeisin villityksesi on virkkaaminen. Puikoiltasi löytyvät ensimmäisenä neulemaailman uusimmat villitykset, kuten ponchot, taikajakut ja bolerot. Blogisi on oikea vinkkien aarreaitta.
Lempilankasi: Uutuuslangat."

Olen osittain horoskoopin laatijan kanssa samaa mieltä, innostun todella helposti ja aloitan monta työtä yhtä aikaa. Tällä hetkellä on tosiaan se virkkausboomi menossa ja erityisesti jo aikaisemmin mainostetut Salomonin solmut, kiitos Tiitsan ja Ihanitsen . Blogini ei kuitenkaan mielestäni ole mikään vinkkien aarreaitta koska luovuuteni pysähtyy aika tarkalleen toisten mallien mukaiseen tekemiseen, en suuremmin edes muokkaa vaan yleensä teen aika orjallisesti niin kuin mallissa neuvotaan. Enkä suunnittele omia malleja...tai mitenkähän tuo nyt sitten on?

Figuriineja ja Salomonin solmuja

Viikonloppu on nyt takana. Olimme mökillä Muoniossa ja kävimme hillamarkkinoilla Kolarissa sekä Äkäslompolon ympärijuoksua katsomassa Äkäslompolossa.

Ilma oli viileähkö, aamulla alle 10 astetta ja päivälläkään ei noussut kahteenkymmeneen. Helikopterin kokoisia sääskiä sekä äkäisiä mäkäröitä joten ulkotyöt oli pakko tehdä vauhdilla. ”Ylläs soikoon” jäi katsomatta mutta muuten olen ihan tyytyväinen viikonlopun saldoon. Hillamarkkinoilta en ostanut hilloja mutta hollantilaisen figuriinin, joka kuvasi tyttöä vedenhakumatkalla. Äkäslompolosta hankin vielä yhden pizzakaulimen, mielestäni paras mahdollinen malli koska aina ei ole käsipareja avustamassa ja tapani on nimittäin kaulia pizzataikina suoraan leivinpaperin päälle.

Sukankudin, josta kuva, ja kassintekele jäivät pahasti kesken kun jäin koukkuun Salomonin solmuihin ja aloin kokeeksi virkkaamaan huivia ihan itselleni tällä kertaa. Totesin, että todennäköisesti voisin virkata huomattavasti isompia lenkkejä mutta tästä tulee nyt tällainen ja sitten kun opin tekniikan kunnolla ajattelin jo innolla joulua ja mahdollisia lahjoja. Tuo koepala on nyt virkattu siitä samasta langasta mistä sukat taannoin.

Aivan ihanaa sitä on kutoa ja etenee nopeasti, värien vaihtuessa. Olen jotenkin niin ihastunut vieläkin raitalankoihin vaikka niitä nyt on ollut muutaman vuoden.

Minäkin tein sen...

No niin, nyt minäkin sitten ilmottauduin Salaiseen neuleystävään. Toivottavasti löydän sitten itsestäni luovuutta niin paljon että onnistun neuleystävääni ilahduttamaan.

Minä asun tuossa keltaisessa talossa ja punainen on mökkimme Muoniossa. Talvisia kuvia otettu joulun alla ja loppiaisena mutta ei ollut tuoreempia.

Nettiharjoittelua 2

Yritin laittaa seuraamieni blogien "nappilistaa" minäkin...Ei onnistunut! Toivottavasti tuo tekstimuotoinen lista tulee näkyviin kaikille. Eihän siinä toki ole kaikki seuraamani blogit lähestulkoonkaan mutta jostakin oli pakko aloittaa...lisäilen sitten vähitellen.

Käsityörintamalla ei mitään erikoista. Pitsisukka on tauolla koska löysin uuden/vanhan kesäkassin mallin ja aloin virkkaamaan sitä. Lankana on merseroitu puuvilla, koukku n:ro 6 eli aika paksua siis. Saapas nähdä mitä siitä tulee, kuvamateriaalia vasta tuonnempana...

Haluttaisin osallistua tähän.

Uusi "luukki"...

Sain kuin sainkin vähän muunneltua blogini ulkonäköä. Ei hullumpaa näinkin tyhmältä käyttäjältä...Jotenkin tulee loma mieleen noista taustakuvista mutta vielä ei ole sen aika, pitänee malttaa odotella tuonne tammikuulle. Selailen vain malttamattomana matkaesitteitä ja haaveilen. Suomen kesä on kyllä ihana...

Tämä päivä ei ole onneksi ollut läheskään niin kiireinen, joten tulin töihinkin vasta kello yhdeksäksi. Kudoin aloittamaani pitsisukkaa jonkin matkaa, kuvamateriaalia laitan blogille kun valmista on vähän enemmän. Puoliso onkin sitten loistanut poissaolollaan verstaalta, terveyskeskuksen laajennus työllistää 150 %:sti. Asiakkaat ovat vähän ihmeissään kun verstaalla on vastassa nainen vaikka kieltämättä vakiosellaiset alkavat vähitellen jo tottua. On tämä jotenkin niin erillainen maailmansa, joskus on sellainen tunne kun ottaa vastaan tilauksia, että on työntänyt päänsä suoraan miesten vessaan, eivätkä kaikki edes luota siihen että osaa hommansa vaan palaavat mielummin asiaan myöhemmin.

On se minun roolinikin vähän kaksijakoinen, koska kuitenkin laitan ruuan tässä verstaan yhteydessä. Joskus pyörin essu päällä ja joskus haalareissa. Joskus miellän itseni kotirouvaksi ja joskus tituleeraan itseäni peltisepän rouvaksi. Päivärytmini on ehkä ohjelmoidumpi kuin perinteisesti kotirouvalla: 06 herätys ja aamupala, 07 verstaalle yhdessä puolison kanssa, 09 verstaalla kahvi, 11 laitan lounaan, 14 verstaalla päiväkahvi, 16 laitan päivällisen. Jos ennätän käyn kaupassa lounaan ja päiväkahvin välissä, mikäli verstaalla on töitä hoidan ostokset vasta illalla. Kirjanpidon ja laskutuksen hoidan kaiken tämän välillä. Koska asumme lähes verstaan naapurissa hoidan joskus pyykkirumbaa päivällä, lataan pyykkikoneeseen pyykit ja käyn sitten tyhjentämässä kun "Manta" on tehnyt työt. Muu oman kodinhoito jää kyllä iltaan ja viikonloppuun. En enää kaipaa entiseen työpaikkaani, työkavereita tosin on ikävä. Sosiaalinen verkosto jonka kodin ulkopuolella oleva työpaikka muodostaa katkeaa hämmästyttävän pian töistä poisjäännin jälkeen. Kukaan ei käy, ei soita eikä muutenkaan ota yhteyttä. Nykyisin on jokaisessa työpaikassa niin kiivasrytminen työtahti, että ihmiset uupuvat eivätkä enää töiden jälkeen jaksa kylästellä niin kuin ennen. Sääli...

Ihana kuitenkin että on viikonloppu edessä, lähdemme appivanhempieni mökille leikkaamaan nurmikon. Käyn huomenna torilla ja todennäköisesi grillaamme jotain hyvää syötävää..

Do diin!

Löysin uuden kivan yhteisön täältä ja olen muutaman päivän lueskellut löytämiäni juttuja. Huumori kukkii, mikä on todella positiivista.

Puoliso hoputtaa tuossa sammuttamaan tietokoneen. Lähdemme rautakauppaan, syömään ja käymään askarteluliikkeessä.

Ihanaa että viileni ilma...

Todella vilkas työpäivä, eli tarkoittaa sitä että käsitöitä ei pahemmin tehdä vaan ollaan verstaalla. Kuvassa olevan peitelevyn 0,5 mm Puralista tein itse, peltisaksien käyttö vähän tökkii ja vaatisi enemmän käsivoimia. Riisinjyvä alumiinia en pysty leikkaamaan missään tapauksessa. Voimat eivät kerta kaikkiaan riitä. Onneksi kynnykset riisinjyvästä leikataan suurimmaksi osaksi leikkurilla ja vain nurkat on pakko leikata käsin.

Sitten on väännetty metreittäin listaa ja aina välillä puoliso sitten käyt laittamassa paikoilleen ja taas tehdään...

Ihanaa, että ilma viileni! Ilmassa on tosin syksyn tuntua, mutta kyllä minulla on huomattavasti helpompi olla ja toimia kun asteita on se viisikin vähemmän. Olen heti paljon energisempi ja käsityötkin maistuvat eri käskystä. Kuva on kylläkin viimekesäinen virkkutyö eli kesäkassi johon sankoja etsin Helsinkiä ja Tallinnaa myöten. Nyt on jälleen tarjolla aivan eri tavalla erilaisia sankoja niin että sormet syyhyävät tekemään uutta ja uutta... Tuo kassi on 6-säikeisestä kalastajalangasta ja malli on osittain vanhasta Novita-lehdestä ja osittain (=kyljet) vanhaa pitsivarastoani jota olen virkannut joskus teini-iässä.

Peltisiä ajatuksia tällä kertaa

Jonkin verran virkkaukset ovat edistyneet. Miehellä vain kova urakka syödä Kindermunia jotta saisin niitä rasioita. Enhän minä syö niitä... Loput ajasta on nyt sitten muuttunut peltien väännöksi. Täytyy myöntää että se on kuitenkin rahallisesti kannattavampaa käsityötä kuin esim virkkaus vaikka en rahasta viimeksimainittua toki edes ole koskaan tekemässäkään. Lystikästä muuten tämä käsityön arvostus. Onhan siitä paljonkin puhuttu foorumeissa ja kritisoitukin kuinka huonosti käsityötä arvostetaan. Aina vain tulee kuitenkin vastaan ihmisiä joilla on naamaa kysyä voiko esimerkiksi käsityönä tehdä höyrykuvun rautakaupan hintoja halvemmalla.

Niin, olen siis tehnyt ikkunalistoja mieheni työparina. Käsityötä sekin on, fyysisesti vain paljon rankempaa kuin lankojen ja kankaiden kanssa puuhastelu, vaikka peltileikkuri-kanttikone onkin apuna. Nyt on sesonki joten on pakko painaa pitkää päivää, tammikuussa on sitten taas lomailun aika.

Sorvin ääressä jälleen...

Olen ollut todella laiska ja käsityöt ovat saanneet olla... Fibromyalgiani alkoi oireilemaan sen verran että kuntoilu on viennyt voiton. Nyt olen palailemassa sorvin ääreen ja aloitellut ihan pienillä jutuilla eli pöytäliinan painoilla. Virkkausmallin löysin Novita kesä 2006 lehdestä jossa oli kieltämättä vaikka mitä mukavaa...