Minä hitsaamassa...Jag svetsar...

SRPY:n toivomuksesta nyt sitten julkaisen kuvan minusta paikallisen sukkatehtaan alipaineimurin seinämiä vahvistamassa. Tämä on muuten seitsämäs "laatikko" joka meillä tällä tavalla vahvistetaan ja neljä on vielä jäljellä. Seinämät vahvistetaan 2 mm kylmävalssatulla peltillä joka on semmoista helpohkoa hitsattavaa josta minäkin selviän.

Nyt sitten lähden jatkamaan vähän pehmeämmän materiaalin kanssa eli huopuvan villalangan.
***
Enligt Hemliga Korsstygnsvännens önskemål publicerar jag ett foto på mig när jag svetsar. Lådan är en undertrycksdamsugare från en lokal fabrik vars sidor ska förstärkas med 2 mm plåt.

Nu ska jag hem och sticka tovade vantar.

Marraskuisia ajatuksia…Tankar i november

Masentaa!!! Miten joulumieli voi säilyä vesisateessa ja plussakelissä? Ei sitten mitenkään. Olen kerta kaikkiaan niin kyllästynyt jo tähän harmauteen ja veden tuloon että en enää tiedä mitä tekisin. Käsityöt onneksi kuitenkin edistyvät ja kunhan vain saisi kuvattua niin voisin niitä täälläkin näyttää. Huovutettu pipo on valmis mutta kirjailematta. Lapaset Isoveli Colorista ja Fritidsgarnista tekeillä ja aloitin myös kaulakorua sukulaistytölle joululahjaksi Slöjd-detaljerista/tilaamastani langasta. Joulukortit ovat myös lähestulkoon valmiit ja päädyin tänä vuonna lähettämään kaikille samanlaiset kortit eli ne kudottu-aihe sellaiset.

Edellinen Strömsö/ innosti askartelemaan uutta saunakauhaa kotiin. Tosin ihan perinteisesti takomalla, kuvassa valmis kauhaosa kuparista ja kädensija katajasta. Materiaali varteen on vielä rautakaupassa.

Löysin täältä/ tämmöisen:

Kerro mitä tahtoisit nähdä.

Lähden liikkeelle avoimin mielin ja pilke silmäkulmassa kuvaamaan sitä mitä sinä haluat nähdä. Kohde voi olla kotini, käsityöni, piha, mitä vain keksit toivoa ja toteutus on mahdollisuuksieni rajoissa. Kaikenlaiset ehdotukset otetaan huomioon mutta ihan jokaista en lupaa toteuttaa:)Pistän kaikki toiveet hyvään talteen ja toteutan niitä sitä mukaa kun saan otettua sopivia kuvia.
***
Deppigt!!! Hur kan man behålla julstämningen i regn och plusväder? Det är inte möjligt. Jag är så less på det här trista gråa och allt vatten som hälls ner från himlen så jag vet inte längre vad…
Handarbetsprojekten flyter lyckligtvis och kunde naturligtvis visa här några av dem om jag fick dem fotade. Tovade toppluvan är klar men utan broderi. Håller på med vantar av Isoveli Colori och Fritidsgarn, samt började på ett halsband av garn jag beställde från Slöjd-Detaljer. Julkorten är nästan klara och i år beslutade jag skicka identiska kort till samtliga.

Förra Strömsö inspirerade mig att göra en bastu-skopa. Enda skillnaden är att jag gör den på det traditionella sättet. På fotot den färdiga skopan av koppar och handtaget av en. Skaftet är ännu i järnhandeln.

...och till slut:

Berätta mig vad du vill se...

Har du önskemål om foton? Jag fotograferar efter önskemål och möjlighet min omgivning. Mitt hem, mina handarbeten, exteriör t.ex gården...Allehanda önskemål noteras och publiceras allt eftersom jag hinner fotografera. Allt är kanske ej möjligt men jag försöker...

Blogini täyttää huomenna vuoden...Imorgon har jag 1-årsjubileum på min blog...

Huomenna on tasan yksi vuosi blogini perustamisesta. Ensi alkuun oli tarkoitus vain kirjoitella käsitöistä mutta olen huomannut aiheiden olevan käytännössä ihan laidasta laitaan, mielialan mukaan. Yksivuotispäivien johdosta laitan pystyyn arpajaiset, palkintona on jouluaiheista käsityökamaa. Osallistut arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen. Aikaa osallistumiseen on marraskuun viimeiseen päivään asti.
***
Imorgon har jag 1-årsjubileum på min blog och därför arrangerar jag ett lotteri som du deltar i genom att kommentera senast 30. november. Jag lottar ut handarbetsmaterial med jultema...

Till att börja med skulle jag bara skriva om handarbete men det har visat sig att det blir allt möjligt.

Tiedän kuka SNY on...Jag vet vem min hemliga stickvän är...

Olin eilen kotona potemassa kipeää selkää. Se kerta kaikkiaan jumittui edellisenä iltana ja eilisen päivän makasin koko päivän sohvalla enkä päässyt oikeastaan liikkeelle ollenkaan. No, postilaatikolle raahauduin kuitenkin ja löysin pakettikortin. Arvatkaa vaan kuinka vaikea oli odottaa postiin pääsyä siihen saakka kunnes siippa tuli töistä. Onneksi korttiaskartelu paketti tuli kirjeenä ja suoraan kotiin. Ne vähän helpottivat jännitystä.

SNY:ni paljastui Saijaksi jota muuten en olisi ikinä arvannut vaikka olenkin yrittänyt leikkiä salapoliisia. Paketista paljastui taas mieluisia lankoja, suklaata ja kirje jossa Saija kertoo itsestään ja perheestään. Kiitos tuhannesti vielä kerran. Olet ollut todella ihana neuleystävä ja haikeudella ajattelen että tämä kolme kuukautta on jo mennyt.

SRPY muisti minua myös vielä ennen henkilöllisyyden paljastumista. Sain jouluaiheista puuvillanauhaa, DMC:n pellavalankoja sekä jouluaiheisen ristipistomallilehden ja aivan ihanan lintuaiheisen kortin jossa oli vielä somisteena paketti linnunsiemeniä. Kiitos!
***
Hela igårdagen gick till att ligga till sängs med en dålig rygg. Det knäppte bara till kvällen innan och därefter kunde jag knappt röra på mig. Brevlådan var det längsta jag gick till och hittade till min glädje ett meddelande om att hämta ett paket från posten. Gissa om jag var otålig när jag väntade på att maken kommer hem från jobbet. Som tur var anlände kortmaterialen som brev och lättade lite grann på spänningen..

Min hemliga stickvän är Saija som jag faktiskt aldrig hade kunnat gissa mig till trots att jag har försökt leka detektiv. Paketet innehöll mysiga garner, choklad samt ett brev där Saija berättar om sig själv och sin familj. Tack ännu en gång, du har varit en underbar vän. Jag tänker med vemod på dessa tre månader, hur snabbt de gick.

Min hemliga korsstygns vän skickade mig ännu ett paket innan hon avslöjar sin identitet. Den innehöll julband, DMC:s linnegarn och en julinspirerad korsstygnstidning samt ett kort med småfågelmotiv och fågelfrön. Tusen tack!

Kortteja varten tilailen...Beställning av kortmaterial...

Tilasin täältä korttiaskartelumateriaalia. SRPY:n lähettämät askartelulehtien mallit saivat minut villiintymään pistelytekniikalla tehdyistä korteista ja oli siis ihan pakko tilata erilaisia sabluunoita, että pääsee testaamaan. Olisipa diploomaattiset suhteet lampun henkeen kunnossa niin toivoisin kelloon lisää tunteja, askartelutarkoitukseen.
***
Jag beställde hobbymaterial härifrån. Tidningarna min hemliga kors-stygnsvän skickade mig fick mig att insprireras av kort framställda med sömnadsteknik. Jag beställde flera olika schabloner, för att riktigt få prova på. Jag önskar bara fler timmar på dygnet. Jag skulle använde dem till att handarbeta.

Kuka minä olen…Vem är jag…

Kuka minä olen…Vem är jag…
Useampikin bloggaaja on kertoillut itsestään omilla sivuillaan ja siten raottanut salaperäisyyden verhoa. Suosikki-blogejaan lueskellessaan miettii usein kuka kirjoituksen takana mahtaa olla ja nyt kun SNY- ja SRPY-kierros päättyy, paljastuksia tulee puoleen jos toiseenkin. Olen miettinyt miksi moni, myös minä, kirjoittaa puolittain anonyyminä? Ehkä sitä jotenkin ujostelee, ellei muuta niin kirjoituksiaan siinä määrin ettei uskalla paljastaa kuka kirjoitelmien takana oikeastaan on. Muutamat ystäväni tietävät blogini ja äskettäin laitoin osoitteen myös muutamille serkuilleni. Samassa kaupungissa ja lähitienoilla asuvat muut bloggaajat todennäköisesti tietävät kuka Tuttujen Pistojen takana piileksii. Jotenkin tuntuu, etten vielä ole valmis kirjoittamaan kuitenkaan omalla nimelläni. Päätin kuitenkin kertoa hieman itsestäni, jollei muuta niin ihan vain päivittääkseni blogin kun ei juuri tällä hetkellä ole valmistunut mitään uutta käsityörintamallakaan.

Synnyin kesäkuun 12. silloin vielä hengissä olevalla Haaparannan synnytysosastolla 41 ja puoli vuotta sitten. Olin ja olen vieläkin vanhempieni ainoa lapsi, vaikkakin olisin kyllä halunnut jalkapallojoukkueen kokoisen sisarusparven. Kun en sitä sitten saanut suunnittelin itse hankkivani monta lasta. Sekin toive jäi haaveeksi, koska kaikki keinot kokeilleena ( OYKS, Väestöliitto on ollut hieman apuna) pariskuntana olemme mieheni kanssa edelleen lapsettomia.

Asumme neljä vuotta minua vanhemman puolisoni kanssa Torniossa, hän paljasjalkaisena ei todennäköisesti osaisi muualla edes asua. Olemme asuneet saman katon alla liki 18 vuotta, avioliittoon meidät vihittiin 1996. Mieheni on peltiseppä, meillä on pieni yhden miehen (ja naisen) yritys jonka olemme appivanhemmiltani lunastaneet vuonna 2000. Ennätin toimia hoitoalalla liki kaksikymmentä vuotta ennen kuin sitten jäin kotiin ja oman yrityksen hommiin kolme vuotta sitten.

Opiskelin ensin perushoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi. Erikoistuin sisätauti-kirurgiaan, anestesiaan ja viimein terveydenhoitajaksi. Opiskelin hallintoa ammattikorkeakoulussa ja olin muutaman vuoden Oulun yliopiston hoitotieteen laitoksen kirjoilla opiskellen hoitotiedettä. Toimin ensin vuodeosastolla sairaanhoitajan virassa, sitten ambulanssissa, neuvolassa, kotisairaanhoidossa ja kouluterveydenhuollossa. Viimeisen vuoden olin lehtorin sijaisena ammattikorkeakoulussa ennen kuin päätin että nyt saa hoitotyö minun osaltani riittää. Osasyynä ratkaisuuni oli varmaankin, uskoisin niin, stressin laukaisema fibromyalgia. Olen tyytyväinen valintaani, tavallaan olen palveluammatissa mutta saan myös mitä enemmän opin, sitä enemmän toteuttaa itseäni myös käsityön ammattilaisena, metallipuolella tosin mutta kuitenkin. Työ on luovaa ja itsenäistä ja yksikään päivä ei ole samanlainen. Ainoa huono puoli on nykyisin että tekstiilityöt ovat jääneet vähemmälle. Olen illoilla yksinkertaisesti niin väsynyt (peltisepän rouvan työ on FYYSISTÄ työtä) että, on niin mukava käpertyä sohvaan ja vain olla...

Käsitöitä olen tehnyt oikeastaan niin kauan kuin muistan että puikot ja muut välineet ovat pysyneet käsissä. Se on perintöä äidiltäni, molemmilta mummoiltani, jo edesmenneeltä tädiltäni... Listaa voisin jatkaa loputtomiin. Olen hidas, pikkutarkan työn tekijä. Ristipistot ovat parhaimmillaan kun aidakangas on mahdollisimman pieniruutuista. Virkkaan mielelläni ohuenohuesta langasta ja neulon mieluiten kun lanka on ohutta.

Pidän kissoista mutta en voi allergian takia pitää minkäänlaista kotieläintä. Luen mielelläni dekkareita ja vanhat suomalaiset elokuvat ovat lempikatsottavaa. Komisario Palmut osaan miltei ulkoa... Agatha Christiet olen vähitellen hankkinut divareista. Lenkkeilen satunnaisesti, joskus enemmän joskus vähemmän. Kuntosalilla yritän käydä säännöllisesti.

***
Vem är jag? Jag föddes 12 juni på dåvarande Haparanda BB för drygt 41 år sedan. Jag var mina föräldrars förstfödda och förblev det enda barnet, trots att jag hade föredragit en syskonskara i storleken av ett fotbollslag ungefär. När detta då inte blev sant, planerade jag att skaffa detta fotbollslag själv när jag då någongång gifter mig och skaffar familj. Tyvärr misslyckades även detta, trotts tappra försök är jag och min man fortfarande utan barn.

Vi bor i Torneå. Min man är född och uppvuxen här och i själva verket bor vi bara 50 meter från hans barndomshem. Vi har ett litet plåtslageri tillsammans, som vi har köpt av mina svärföräldrar för drygt sex år sedan. Tillsammans har vi bott i nästan 18 år, vi gifte oss 1996. Jag hann arbeta inom vården i nästan 20 år innan jag tog beslutet att stanna hemma för tre år sedan. Eller hemma och hemma... Idag arbetar jag på verkstan på nästan heltid förutom det jag sitter och gör bokföring och fakturering.

Jag gick vårdlinjen någongång på 80-talet. Läste sedan till sjuksköterska, gick medicin-kirurgi-, anestesi- och öppen hälso- och sjukvård VUB, läste administration och sedan till slut omvårdnad på universitet. Jag arbetade på vårdavdelning, på ambulans, på distriktssköterskemottagning, inom skolhälsovården och som administratör och som vårdlärare. Och sedan sa det pling och jag beslutade att nu får det vara nog för min del. Delvis var det nog lättare för mig att ta det beslutet eftersom jag sjuknade i fibromyalgi och är tidvis jättedålig. Trots sjukdomen är jag nöjd med mitt beslut. Jag får jobba med människor i ett traditionellt hantverksarbete där ingen dag är den andra lik. Ju mer jag lär mig desto mer kan jag förverkliga mig själv. Det jag får gjort i textil och garner är minimum numera, helt enkelt pga. fysisk trötthet på kvällarna.

Handarbetat har jag så länge jag kommer ihåg stickor har hållits i nävarna. Det har jag ärvt av mamma och mormor. Även moster handarbetade. Jag tycker om tunna garner och små-små korsstygn. Ju mindre desto bättre.

Jag tycker om katter men kan inte ha några husdjur pga. allergi. Jag läser gärna, har skaffat mig samtliga Agatha Christies som går att få tag på. Gamla finska långfilmer ser jag gärna på. Jag motionerar sporadiskt, försöker gå på gym så ofta som möjligt.
***
Tässä nyt niitä lupaamiani kuvia. Ennätin saada ne valmiiksi muokattua tähän päivitykseen.
Eli siinä on nyt sitten kuvia salaisten ystävieni lähettämistä paketeista mm. mainitsemani tulppaanin sipulit. Kiitos vielä kerran ihanille SNY:lle ja SRPY:lle saamistani viesteistä ja paketeista. Kaikki mitä olen saanut on lämmittänyt mieltä ja saanut todella hyvälle tuulelle. Jännittää tämä paljastus juttu tässä kuussa. Rehellisyyden nimissä olen minäkin yrittänyt leikkiä salapoliisia ja yrittänyt selvitellä ystävieni henkilöllisyyttä mutta minä en varmaankaan ole idolini, neiti Marplen veroinen koska joudun kiltisti odottamaan paljastuspostin saapumista.

Kuva myös äidille syntymäpäivälahjaksi kutomastani huivista jonka tein lauantaina. Lanka on Sandnes Funnya. Puikolla 15 silmukkaa ja kaksinkertaisella langalla kudoin 50 kerät loppuun eli huiviin meni 100 g.

Punainen pipo on aikaisemmin mainitsemani Fritidsgarnista tehty pipo joka on vielä huovuttamatta. Laitan uuden kuvan kun huovutus on valmis.
***
Jag lyckade få färdigt några foton till den här uppdateringen. Bilderna är bl.a på paketen jag fått av mina hemliga vänner. Tack, ännu en gång!! Allt jag har fått har värmt mitt hjärta och fått mig på så bra humör. Jag är så spänd inför det stora dagen då jag får veta vilka mina hemliga vänner är. Trots att jag har försökt flitigt besöka andra blog och lista ut vem som kan dölja sig bakom mina paket har jag misslyckats. Jag får helt enkelt ha tålamod med att vänta på det sista paketet.

Scarfen stickade jag på lördag till mamma i födelsedagspresent. Garnet är Sandnes Funny och mönstret jätte-enkelt. 15 maskor, sticka alla varv räta med dubbelt garn nystan till slut = 100 g.

Röda toppluvan är den jag nämnde tidigare av Fritidsgarn som jag inte har hunnit tovat ännu. Jag sätter in nya bilder när den är helt klar.

Marraskuun kuulumisia lisää...Ytterligare novembersysslor...Another day in november...

SRPY:n paketissa oli aivan ihana kortti- ja muu askartelulehti, jouluaiheinen ristipistokitti sekä korttiaskarteluun kivaa materiaalia. Kiitos, miten taas osasitkaan valita näin nappiin? Lehden mallit houkuttelevat todella kokeilemaan kaikenlaista uutta ja nyt tuntuu siltä että yötkin pitäisi tehdä kun päivisin ei oikein ole sitä aikaa.

Joulukorttiprojekti etenee hitaanlaisesti ja äidin synttärit lähenee uhkaavalla tavalla. Olen viimevuosina yrittänyt tehdä hänellekin itse lahjat koska 75-vuotias ei todellakaan tarvitse mitään tavanomaista krääsää. Yleensä lahjat ovat olleet jotain ristipistoa tai muuta käsin tehtyä. Viime vuonna tein jouluaiheisen taulun ja edellisenäkin vuonna hän sai ristipistotauluja. Saapa nähdä mitä tänä vuonna keksin.

Huomenna on IKEA:n avajaiset. Jännittäväähän se on nähdä mitä kaikkea se tuo tullessaan. Ainakaan tänä vuonna ei tarvitse miettiä minne lähtee ostamaan joululahjoja, valinnanvaraa on ainakin kaupoissa. Jotenkin olisin vain toivonut että IKEA olisi houkutellut mukanaan jonkun käsityö- ja askartelutarvike liikkeen. Ei ainakaan tässä ensimmäisessä rysäyksessä...
***
Min hemliga korsstygnsvän hade skickat mig en underbar tidning om handgjorda kort, en julinspirerad korsstygnskit samt material för framställning av kort. Hur kunde du igen välja så bra? Mönstren i tidningen var så inspirerande, fräscha och nya, så det känns nu att jag måste vara uppe nätterna igenom eftersom dagarna är så fullbokade.

Julkortsprojektet framskrider sakta men säkert. Mammas födelsedag nästa vecka är ett betydligt större bekymmer. De senaste åren har hon fått kors-stygnstavlor och annat hemgjort helt enkelt eftersom jag anser en person som fyller 75 ha det mesta vad gäller onödigt skräp som man i regel köper i all hast. Ifjol fick hon en jultavla, året innan en kors-stygnstavla likaså. Få nu se vad jag hittar på i år.

I morgon öppnar IKEA. Nog är det ju spännande vad det innebär för oss alla här runt i kring. Det man nu köper i julklappar behöver man i alla fall inte grubbla över var: nu finns det butiker att välja mellan. Jag skulle ha önskat att IKEA hade lockat med sig en handarbets- och hobbyaffär men inte…
***
My secret cross-stitch friend sent me a magazine about making cards, a cross-stitch kit with a christmas motive and material for making cards. How could you guess it was just what I needed? The magazine gives me so much inspiration so I feel like being up at nights making all sorts of things. My days are so busy nowadays.

The christmascard project is proceeding. A much bigger problem is mothers’ birthday. The last few years I have made her something cross-stitch: a Christmas picture last year, a set of roses the year before. I just don’t want to buy her anything because a person who is 75 has everything already. Well, let´s see what I make this year.

IKEA opens tomorrow. It´s exiting what it means for all of us in the neighbourhood. At least we have enough shops around to buy the Christmas-presents this year. Actually, I hoped for a shop that sells handicraft- and hobbymaterial but my hope did not come true, not this time..

Jännittää...Vad spännande...I´m so excited...

Kävin ruokatunnilla sen verran kotona että vilkaisin postin. Kortti SNY:ltä Nykistä, Empire State Buildingistä sekä paketti SRPY:ltä jota en ennättänyt avata vaikka mieli niin teki. Nyt äkkiä kotiin...
***
Var hemma på lunchrasten och kollade posten. Ett vykort från New York, Empire State Building av min hemliga stickvän samt ett paket av min hemliga korsstygnsvän som jag tyvärr inte hann öppna, hur sugen jag än var. Nu rusar jag hem...
***
I went home on my lunchbrake to check the mail. A card from my secret knitting friend on a trip to New York, Empire State Building and a parcel from my secret cross-stitch friend which I had no time to open even though I wanted to. Now I must hurry home...

En ole kadonnut...Jag har inte försvunnit...I haven´t disappeared...

Kuten otsikossa jo totesin en ole kadonnut mihinkään. On vain ollut niin paljon töitä etten ole jaksanut enkä ehtinyt päivittää blogiani. Joulupukki on kyllä vähän lupaillut nettiyhteyttä kotiin, ehkä sitten ennätän päivitellä vähän paremmin. Viimeisin valloitus verstaalla muuten on hitsaaminen. Minä olen opetellut HITSAAMAAN! Alkukesästä sinnittelin suojakypärän takaa että eihän tästä voi nähdä mitään enkä minä tätä opi. Televisiosta on kuitenkin jotakin hyötyä. Kakkosen Menolippu-ohjelmassa muutama viikko sitten isäntämies opetti vaimoehdokasta hitsaamaan ja ajattelin että kai minäkin tuon opin. Rehellisyyden nimissä jälki on mitä on eikä minusta todennäköisesti hyvää tule koskaan mutta kuitenkin...

Käsityörintamalla vallitsee huovutushysteria. Olen ostellut Sandnesin Fritidsgarnia ja kutonut pipoa jonka alunperin bongasin erään ystäväni päässä. Aivan ihana!!! Jos onnistuu, kudon sitten joululahjaksikin. Siinäpä oiva idea...

Suru meinaa tulla puseroon, koska on viimeinen SNY ja SRPY-kuukausi. Tämä on ollut todella hauskaa! Olen lueskellut myös muiden osallistujien blogeja ja minusta tuntuu että tyytymättömiä ei taida juuri olla.
***
Som sagt, jag är inte uppslukad av jorden. Tvärtom, det har varit så jäktigt på jobbet att jag har helt enkelt inte hunnit skriva något. Har blivit lovad internet även till hemdatorn, hinner kanske med uppdateringarna bättre efter jul. Måste nämna här att jag har lärt mig att SVETSA. De andra maskinerna som sprättar gnistor i omgivningen har jag faktiskt lyckats med redan tidigare men detta med svetsning har jag haft svårt med. Det kändes helt enkelt att jag inte klarar av det, men det lyckades till slut. Vad kul... I sanningens namn är resultatet än så länge ganska fult och troligtvis blir jag aldrig riktigt bra men...

Håller på med tovning. Jag har köpt Sandnes Fritidsgarn och stickat en toppluva som jag såg på en väninna. Den är jättesöt! Lyckas jag, så stickar jag några till julklappar, vilken idé!

Vad synd att det här är sista "hemliga vännen"-månaden. Det har också varit roligt och det verkar som att samtliga deltagare är nöjda, enligt deras blogger i alla fall.
***
I haven´t disappeared. On the contrary, I have been so busy at the workshop and haven´t simply had the time to write anything. Hopefully I get the internet at home as a christmas present.

I just have to tell you all that I´ve managed to learn how to WELD. I thought it was impossible for me but no... All the other machines that sparks have I worked with the whole summer but welding just felt so difficult. To be honest, the result isn´t very good and will never be but...