Toipilaana...jag kryar på mig...

Olin eilisen päivän kotona kipeänä, mutta ei hätiä mitiä: Salainen neuleystäväni oli muistanut minua paketilla joka sisälsi aivan ihanaa tummaa suklaata, sekä kauniin kortin ja vielä kirjailua varten ompelulankaa rullan. Kiitos! Lohtunamia minä todella tarvitsinkin!

Tänään ryntäsin heti töihin tultuani koneelle tarkistamaan että oliko lähettämäni paketit tulleet perille ja olihan ne. Kiva...

Lääketokkuraisena kudoin vaaleanpunaisia Nallesukkia kantapään ohi ja - jippii - nyt minäkin osaan tehdä tiimalasikantapään. Surku vaan, vielä kerran piti purkaa! Koko ei riittänyt vieläkään. Onko tuo pitsineule sitten niin tiukkaa, että silmukoita pitää olla hurjan paljon enemmän kuin tavallista? Ei auta, tänä iltana taas uudelleen.

Arvatkaa kuka muuten lähtee tänä iltana Lordin konserttiin...

***
Jag låg sjuk hemma hela igårdagen men inga problem. Min hemliga vän kom ihåg mig med mörk choklad, ett vackert kort och en rulle broderigarn för symaskin. Tack så hemskt mycket! Det var just vad jag behövde, tröstgodis!

Idag på jobbet rusade jag direkt till webben och kollade ifall mina paket hade hunnit fram och visst hade de. Kul...

I tablettruset stickade jag rosa Nallestrumpor förbi hälen och - yes!! - nu kan jag också den berömda timglashälen. Vad synd att spetsmönstret drar ihop sig så mycket. Jag var tvungen att riva upp igen och börja om från början. Det hjälps inte, ikväll igen...

Gissa vem som ska på Lordi-konsert ikväll...